Tästä osiosta löydät tärkeitä materiaaleja; konkreettisia mallipohjia aiesopimukseen, kyselyitä ja keskustelun työvälineitä sekä ohjeita lapsen alulle saattamiseksi. Käytä näitä apunasi vanhemmuuden suunnittelussa ja siitä neuvotellessa sekä tutustumisen tukena.
Kumppanuusvanhemmuutta pohtiessa on tärkeää käydä läpi omaa arvomaailmaa ja käytännön toiveita vanhemmuuden suhteen. Alla olevat kyselyt ja sanasto toimivat apuna omassa prosessissa, itselle sopivan vanhemmuuskumppanin etsimisessä ja valinnassa sekä vanhemmuudesta neuvotellessa.
- Kysely itselle tärkeistä asioista kumppanuusvanhemmiksi toivoville
- Kysymyksiä sopivan kumppanuusvanhemman löytämiseksi
- Kumppanuusperheen yhteistoiminta (infograafinen kuva)
- Kumppanuusperheen yhteistoiminta (pdf)
- Ystäväkirja, tutustumisen tueksi (pdf)
- Lasten oikeuksien sopimus tiivistettynä (Unicef)
- Kysymyksiä tutustumisen syventämiseksi (pdf)
- Keskustelukortit, Vanhemmuuskupla (linkki tilaukseen)
- Keskustelukortit, Vanhemmuuskupla, tulostusversio (FI & SV).
- Keskustelukortit, Vanhemmuuskupla, tulostusversio (FI & ENG).
- Sanasto (pdf)
Aiesopimus
Monet perheet pohtivat tarkkaan vanhempien välistä rooli- ja vastuujakoa jo hyvissä ajoin ennen lapsen syntymää, usein jo ennen kuin lapsi on saanut alkunsa. Keskusteluissa saatetaan käydä läpi tulevaan lapsiperhe-elämään liittyviä toiveita, odotuksia ja pelkoja. Osa pyrkii sopimaan etukäteen myös joistain käytännön asioista, kuten lapsen asumisen järjestelyistä, elatuksesta ja vaikka päivähoidosta. Osa perheistä kirjaa näiden keskustelujen tulokset aiesopimukseksi.
Aiesopimuksia ovat tehneet erityisesti kumppanuusperheet (apilaperheet), mutta ei ole yhtään vähemmän perusteltua kirjoittaa sellainen myös kahden rakkaussuhteessa olevan vanhemman perheessä. Aiesopimus on usein käytännössä perheille hyvinkin merkityksellinen, vaikka esimerkiksi lapsen tapaamisoikeuden toimeenpanevan viranomaisen osalta aiesopimus ei ole ”voimaanpantavissa”, toisin sanoen aiesopimuksen nojalla viranomaiset eivät hae lasta tapaamisiin. Aiesopimuksen sisällöt ovatkin usein periaatteellisempia ja tarkoitettu paremminkin ennalta ehkäisemään ongelmia kuin ratkaisemaan niitä juridisesti.
“Vaikka aiesopimus ei ole samassa mielessä juridisesti sitova kuin useimmat sopimukset, se voi olla sitäkin tärkeämpi yhteisymmärryksen muotoilemisessa ja kirjaamisessa. Tutkimushankkeessamme ilmeni, että monissa apilaperheissä nimenomaan vapaamuotoinen sopimus on auttanut lapsen ja perheen arjen järjestämisessä.”
OTT Sanna Koulu, Laki ja perheiden monimuotoisuus -tutkimushanke
Miksi aiesopimuksen tekeminen on tärkeää?
- Tärkeät keskustelut tulee käytyä systemaattisesti.
- Sopimuksen läpikäyminen on ikään kuin sinetti sille keskustelulle, että “kannattaako meidän ryhtyä tähän yhdessä?”.
- On inhimillistä ettei keskusteluja hetken päästä muista kovin tarkasti, kirjoitettuun tekstiin aina mahdollisuus palata katsomaan, mihin olemmekaan sitoutuneet, mitä alun perin yhdessä halusimme.
- Jos vanhemmat riitautuvat ja päätyvät olemaan hyvin eri mieltä, sopimuksen sisältöön palataan ja se huomioidaan myös lapsen asioita (lapsen etu) käräjäoikeudessa käsitellessä.
- Sopimusta tehdessä sitoudutaan myös tulevaisuuden keskusteluihin ja asioiden päivittämiseen.
- Sopimuksessa voidaan määritellä “raamit” mm. sille, kuinka ristiriitoja ratkojaan ja/tai kuinka ja mistä haetaan tarvittaessa apua/tukea haastavassa tilanteessa.
Aiesopimuspohjat löytyvät täältä:
- Aiesopimus osa 1. (suunnitelma lapsen alulle saattamisesta)
- Aiesopimus osa 2. (lapsen hoitoon ja huoltoon liittyvät pelisäännöt)
Miten kumppanuusperheessä lapsia saatetaan alulle?
Koti-inseminaatio on kumppanuusvanhemmilla yleisin tapa saada raskaus alulle. Myös monet naisparit ja muut henkilöt, joiden perheestä itsestään ei löydy siemennestettä, etsivät siittiöiden lahjoittajan ja tekevät koti-inseminaation. Täältä löydät ohjeita ja neuvoja koti-inseminaation tueksi. Osallistumalla ennakkovalmennukseen tai varaamalla neuvontapalveluista ohjausajan, saat lisää neuvoja ja tietoa lapsen alulle saattamisesta kumppanuusperheissä.