Tässä osiossa tarkastellaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja muuta byrokratiaa kumppanuusperheiden näkökulmasta. Kumppanuusperheiden muodostamat perhekokonaisuudet (apilaperheet) määrittävät sen, minkälainen oikeudellinen asema kullakin aikuisella on suhteessa lapseen ja lapsella aikuiseen. Lapsen edun ja oikeuksien näkökulma on tärkeä teema kaikissa perheissä. Tältä sivulta löydät tietoa perustietoa siitä, mitä tällä tarkoitetaan.
Lisäksi esittelemme tässä osiossa lyhyesti etuudet: vanhempainvapaa, raskausraha sekä vanhempainraha. Lisätietoja etuuksiin liittyen voit kysyä suoraan Kelasta tai perhevalmentajaltamme Kaisalta.
- Perhekokonaisuudet
- Oikeudellinen vanhemmuus ja huoltajuus
- Lapsen oikeudet
- Etuudet kumppanuusperheissä
Perheitä koskettava lainsäädäntö on ajassa elävää ja muuttuvaa. Käymme läpi muutaman esimerkin kautta, kuinka kumppanuusperheiden kohdalla tämän hetken lainsäädäntö vaikuttaa. Lue lisää perhekokoonpanoista täältä. Jos et löydä omaa perhekokonaisuuttasi näistä esimerkeistä ja kaipaat lisää tietoa päätöksen teon tueksi niin olethan yhteydessä neuvontapalveluihin.
Esimerkkien kautta kuvattuna perheiden keskeisiä kysymyksiä mm. juridisen vanhemmuuden ja huoltajuuden näkökulmista.
Kaksiapila
- Kaksi henkilöä, joilla useimmiten toisella kohtu ja munasoluja ja toisella siittiötä.
- Voidaan myös käyttää lahjoitettuja sukusoluja ja olla yhdessä vanhempia adoptoidulle tai sijaissynnytyksen kautta alkunsa saaneelle lapselle.
- Kotikonstein, esim. koti-inseminaatiolla, tai klinikalla inseminaatioin tai koeputkihedelmöityksen avulla.
- Voidaan käyttää myös klinikan palveluita kotikonstien apuna.
- Isyys yleensä tunnustetaan ja molemmat ovat juridisia vanhempia.
- Huoltajina molemmat tai vain toinen.
- Yhdessä sovitaan, kumpi on lähivanhempi ja kuinka paljon aikaa lapsi missäkin ikävaiheessa viettää kussakin kodissaan.
Kolmiapila
- Pariskunta ja itsellinen henkilö tai monisuhteessa olevat henkilöt.
Ei ole mitään väliä, mitä sukupuolta vanhemmat ovat. - Useimmiten pariskunnalta löytyy toisia sukusoluja ja itselliseltä ihmiseltä toisia.
- Sukusolut voivat olla myös talletettu ennen transprosessia tai niitä voidaan ostaa klinikalta. Munasolut voivat myös olla isältä ja siittiöt äidiltä.
Alla olevassa esimerkissä on havainnollistettu naispari ja mies- kumppanuusperheasetelmaa.
Jos naiset ovat juridisia vanhempia;
isä voi tunnustaa isyyden ennen adoptiota ja saada tapaamisoikeuden lapseen, jolloin
- ei automaattista perintöä eikä elatusvelvollisuutta isältä.
- lapsi voi olla kirjoilla vain äideillä.
- käytännön järjestelyistä voidaan sopia kuinka halutaan.
- isälle voidaan yrittää hakea (oheis)huoltajuutta, mutta tuskin saadaan, koska taustalla luopuminen juridisesta vanhemmuudesta.
- Tiedonsaantioikeus voidaan hakea myös ei-juridiselle vanhemmalle.
Isä voi olla tunnustamatta isyyttä, jolloin
- ei automaattista perintöä eikä elatusvelvollisuutta isältä
- lapsi voi olla kirjoilla vain äideillä
- käytännön järjestelyistä voidaan sopia kuinka halutaan
- isälle voidaan yrittää hakea (oheis)huoltajuutta, on mahdollisuudet saada
Jos lapsella on juridisina vanhempina synnyttäjä ja isä eli yksi vanhempi per koti
- ei-synnyttäneelle naiselle voidaan hakea (oheis)huoltajuutta, on mahdollisuudet saada
- jos ei huoltajuutta, niin tiedonsaantioikeus
- Jos molemmat vanhemmat huoltajina, voi lapsi olla kirjoilla kummassa tahansa kodissa
- Etävanhempi on elatusvelvollinen, voidaan sopia 0e-> Tapaamissopimus voidaan vahvistaa: lastenvalvoja tai käräjäoikeus
Oikeudellinen vanhemmuus ja huoltajuus
Vanhemmuus ja huoltajuus käsitteinä voivat helposti mennä sekaisin. Vanhemmuudella tarkoitetaan asemaa toisen ihmisen isänä, äitinä tai muuna vanhempana. Biologinen vanhempi on henkilö, jonka siittiöstä lapsi on saanut alkunsa tai joka on synnyttänyt lapsen. Joskus raskaus on saatu alulle muun kuin synnyttäjän munasolulla. Tällöin munasolun antanut henkilö on lapsen geneettinen vanhempi ja synnyttäjä biologinen. Lapsen synnyttänyt henkilö on virallisesti lapsen äiti. Toinen vanhempi voi olla lapsen isä tai toinen äiti. Toisen vanhemman asema perustuu vanhempien väliseen avioliittoon tai isyyden tai äitiyden vahvistamiseen. Avioliitossa on isyysolettama tarkoitetaan sitä, että lapsen synnyttäjän aviomies katsotaan lapsen isäksi riippumatta siitä, onko hän lapsen biologinen isä. Naisaparin avioliitossa ei isyys- tai äitiysolettamaa ole.
Vanhemmuus sellaisenaan ei tuo oikeutta tehdä päätöksiä lapsen asioissa, vaan päätösvalta lapsen asioissa kuuluu lapsen huoltajalle. Vanhemmuus muodostaa lapsen ja vanhemman välille oikeudellisesti pätevän sukulaisuussuhteen, joka merkitään väestötietojärjestelmään. Vanhemmuuden myötä lapselle syntyy oikeus muun muassa saada elatusta vanhemmaltaan sekä oikeus periä vanhempansa. Mikäli lapsi on syntynyt avoliitossa eikä isyyttä ole tunnustettu, ei lapsella ole oikeutta periä henkilöä, jonka hän olettaa olevan biologinen isänsä.
Huoltaja
- huoltajana voi toimia vanhempi tai joku muu aikuinen, joka vastaa lasen huollosta arjessa.
- voi olla enemmän kuin kaksi henkilöä, Suomessa tyypillisesti myönnetty enintään kolmelle.
- huoltaja päättää lapsen asioista muiden huoltajien kanssa yhdessä.
- huoltaja saa tietoa lapsen asioista.
- huoltajalla ei ole lapsen elatusvelvollisuutta.
- lapsella ei ole tapaamisoikeutta huoltajaan.
- lapsi ei peri huoltajaa.
- päättyy lapsen täyttäessä 18-vuotta.
Oikeudellinen vanhempi
- vanhempana voi toimia vain lapsen synnyttäjä, synnyttäjän aviomies, lapsen isyyden/äitiyden tunnustanut henkilö tai adoptiovanhempi.
- voi olla enintään kaksi henkilöä.
- ei välttämättä ole lapsen huoltaja.
- vanhemmuus yksistään ilman huoltajuutta, ei anna oikeutta hoitaa lapsen virallisia asioita tai edustaa lasta.
- vanhemmilla on velvollisuus elättää lasta.
- lapsella oikeus tavata vanhempaa ((lapsella oikeus tavata myös vanhemmuudesta luopunutta henkilöä adoption vahvistamisen jälkeen, jos tästä sovitaan adoption yhteydessä, tai tosiasiallista vanhempaa, jos tuomioistuin katsoo sen olevan lapsen edun mukaista).
- lapsella oikeus perintöön vanhemmalta.
- vanhemmuus ei pääty lapsen täysi-ikäisyyteen.
Lapsen edun ja oikeuksien näkökulma
Lapsilla on omia juridisia oikeuksia. Lapset eivät ole “epäkypsiä aikuisia” tai vanhempiensa omaisuutta. Lapsen omat subjektiiviset oikeudet ovat ”voimassa” heti syntymästä lähtien. Lapsesta huolehtivien aikuisten velvollisuus on huolehtia lapsen edusta ja oikeuksien toteutumisesta. Tämä tarkoittaa, että lapselle kerrotaan hänen oikeuksistaan ja häntä tuetaan oikeuksien käyttämisessä ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Tietoisuus lapsen oikeuksista auttaa toteuttamaan niitä.
Varhaislapsuus on kriittinen ajanjako lapsen oikeuksien
toteutumisen kannalta. Lapsen ensimmäiset vuodet luovat
perustan ruumiilliselle ja henkiselle terveydelle,
emotionaaliselle turvallisuudelle ja henkilökohtaiselle
identiteetilleen. (YK:n lapsen oikeuksien komitea)
Lapsen etu ja oikeudet kumppanuusvanhemmuuden keskiöön
Valtaosa vanhemmista haluaa toimia lapsensa etua, oikeuksia ja hyvinvointia edistävällä tavalla. Kumppanuusvanhemmuudessa tämä saattaa jopa korostua, koska lapsi on usein alusta asti syy vanhempien väliseen suhteeseen. Vanhempien välinen suhde on kumppanuusvanhemmuudessakin lapsen koti. Kumppanuusvanhemmuudessa eteen tulevia ristiriitoja on pystyttävä ratkaisemaan tavoilla, jotka toteuttavat lapsen oikeuksia mahdollisimman hyvin – eli ovat lapsen edun mukaisia. Voit lukea lapsen edun huomioisesta täältä.
Monet lapsen oikeuksista toteutuvat vain, jos hänen hyvinvoinnistaan vastaavat aikuiset kunnioittavat niitä. Tiivistettyä tietoa lasten oikeuksista löydät täältä.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus ei nosta yhdenlaista perhemuotoa tai vain kahta vanhempaa ainoaksi vaihtoehdoksi. Vanhemmuus voi määrittyä myös sosiaalisin perustein. Lapsella on oikeus tuntea kaikki vanhempansa ja ylläpitää suhdetta heihin.
Vanhempainetuudet lapsiperheissä
Lapsen syntyessä vanhemmilla oikeus perhevapaisiin ja erilaisiin Kelan maksamin etuuksiin.
Etuudet:
- Äitiyspakkaus tai äitiysavustus 170e
- Lapsilisä, syntymää seuraavan kuukauden alku – 17-vuoden ikä
- Raskausraha, 14-30 päivää ennen laskettua aikaa
- Vanhempainraha, 320 arkipäivää
Raskausraha:
- Synnyttäjälle
- 40 päivää (6,5 vkoa)
- 14-30 päivää ennen laskettua aikaa
Vanhempainraha:
- Yhteensä 320 arkipäivää, ma-la päivät lasketaan.
- Jos kaksi juridista vanhempaa, molemmilla käytössä 160 päivää.
- Itse täytyy pitää 97 päivää, toiselle vanhemmalle tai tämän puolisolle tai omalle puolisolle voi luovuttaa 63 päivää.
- 1-4 vapaajaksoa per hlö vähintään 12 päivän jaksoissa.
- Samaan aikaan voi olla 1-18 päivää.
- Raskausraha ja 65 pvää vanhempainrahaa tulee aina synnyttäjälle (raskaudesta ja synnytyksestä toipumiseen), myös siinä tilanteessa, että lapsi lähtee synnytyssairaalasta isälle/isille/isälle ja tämän puolisolle.
- Vanhempainrahan määrä perustuu vuosituloon kts. kela.fi
- Vanhempainraha osittaisena ja muut jaot kts. kela.fi
Hoitovapaalla voi olla kumpi vaan juridisista vanhemmista maksimillaan kaksi vähintään yhden kuukauden pituista jaksoa kerrallaan siihen asti, kun lapsi täyttää kolme vuotta. Hoitovapaan tukia voi hakea jompikumpi juridisista vanhemmista, mutta hoitovapaan ajan lasta voi hoitaa kotona kuka tahansa. Tuen hakija voi olla töissäkin. Tuen saamisen edellytys on, ettei lapsi ei ole päivähoidossa.
Hoitovapaalla saa kodinhoidontukea, joka koostuu:
- Hoitorahasta, joka on kaikille samansuuruinen alle 3-vuotiaasta lapsesta, 362,61e/kk
- Hoitolisästä, joka on tulojen perusteella, 0-194,06e/kk
- Kuntalisä, joka on kunnasta riippuen 0-300e/kk. Suurimmassa osassa kuntia 0e
- Jos perheessä on kotihoidossa useampi alle kouluikäinen lapsi saa, voi hoitorahaa myös muista lapsista -> kela.fi/kotihoidontuki