Kumppanuusvanhemmuussuhde on pitkäaikainen ihmissuhde, jossa lapsi sitoo kaksi tai useamman vanhemman yhteen. Kuten muihinkin pitkäaikaisiin ihmissuhteisiin, myös kumppanuusvanhemmuuteen kuuluu moninaiset tunteet ja elämäntilanteet muutoksineen, Väestöliiton asiantuntija Johanna Sassali kirjoittaa.
Riittävän hyvin toimiva vanhemmuussuhde tunnetasolla on eduksi aikuisille sekä lapsille
Sopeutuminen muutoksiin, yllätyksiin ja niiden herättämiin tunteisiin on keskeistä vanhempien hyvinvoinnin kannalta, sillä vain muutos elämässä on pysyvää. Pitkäaikaisessa suhteessa tarvitaankin säännöllistä vuoropuhelua myös erilaisista tilanteiden herättämistä tunteista.
On hyvä muistaa, että kumppanuusvanhemmuus -perhemuotona ei itsessään määrittele siinä koettuja tunteita. Jokainen meistä reagoi omasta taustastaan käsin erilaisiin asioihin ihmissuhteissa. Se millaisia kokemuksia ihmisellä on läheisistä ihmissuhteista vaikuttaa keskeisesti myös kumppanuusvanhemmuussuhteeseen sekä omaan vanhemmuuteen. Riittävä itsetuntemus sekä kommunikointi- ja stressinsäätelytaidot tukevat ihmissuhteita läpi elämän.
Riittävän hyvin toimiva vanhemmuussuhde tunnetasolla on myös lapsen edun mukaista. Lisäksi toimiva vanhemmuussuhde tukee lastahoitavien mielenterveyttä, hyvinvointia sekä jaksamista. Parhaimmillaan vanhemmuussuhde toimii voimavarana niin lapselle kuin aikuisillekin.
Usein kumppanuusvanhemmuutta suunniteltaessa tehdään järkiperustaisesti sopimuksia, ajatustenvaihtoa sekä kirjauksia aie -sopimukseen. Se luo raamit yhteiselle vanhemmuudelle sekä haastaa ajattelemaan ja varautumaan erilaisiin elämäntilanteisiin ja asioihin. Se tukee alkavaa vanhemmuutta ja auttaa pohtimaan asioita yhdessä. Uskon, että kaikki vanhemmat hyötyisivät vastaavanlaisista keskusteluista, mitä kumppanuusvanhemmat käyvät suunniteltaessa yhteistä tulevaisuutta vanhempina. Tämän rinnalla on kuitenkin hyvä muistaa, että järki ja tunteet eivät aina kulje samaa matkaa. On nimittäin mahdotonta ennustaa tunteita, mitä erilaiset asumis- tai perhejärjestelyt eri ihmisissä aiheuttavat. Lisäksi lapsen oma tahto kasvun ja kehityksen myötä voi tuoda uudenlaisia tunteita pintaan.
Väsymys ja stressi vaikuttavat keskeisesti ihmisen tunteisiin sekä niiden voimakkuuteen. Kaikille vanhemmille on tärkeää pohtia omaan stressiin ja väsymykseen liittyviä säätelyn ja rauhoittumisen keinoja. Ne tukevat tunnesäätelyä niin aikuisten kuin lapsen välillä. Näitä keinoja voi pohtia jo siinä vaiheessa, kun yhteistä lasta aletaan suunnitella.
Vanhempien tunneilmapiiri on lapsen koti
Lapselle on tärkeää nähdä vanhempien välistä kunnioitusta ja arvostusta toisiaan kohtaan, sillä lapsi rakastaa vanhempiaan ehdoitta. Kumppanuus vanhempaan kohdistuvat vaikeat tunteet on hyvä käsitellä toinen toistaan arvostavasti. Jos lapsi kuulee vanhemmastaan pahanpuhumista, voi lapsi ajatella, että vanhempi puhuu pahaa myös hänestä, kun hän ei ole läsnä. Vanhempien tunneilmapiiri on mielestäni lapsen koti. Jos kodeissa on tuhoavia riitelymalleja, se vaikuttaa kaikkien perheenjäsenten hyvinvointiin.
Kumppanuusvanhemmuus suhteessa voi joskus nousta ajatus, että jos arki sujuu hyvin lapsen kanssa erillään, tarvitseeko toisen vaikeita tunteita tuolloin huomioida? Haluan tuoda näkyväksi, että tekemättä tai huomiotta jättäminenkin on tekoja ihmissuhteessa. Vanhemman kuormittuneisuus tai vaikeat tunteet heijastuvat usein vanhemmuuteen, hänen hyvinvointiinsa sekä siihen, miten kannustavasti vanhempi jaksaa kasvattaa yhteistä lasta. Tukeminen ja vaikeiden tunteiden käsittely yhdessä luo myös lapselle mallia siitä, miten ristiriitoja ratkotaan tai miten vaikeista asioita tai tunteista ihmissuhteissa puhutaan.
Jos ristiriidat ja tunnesäätely haastavat vanhemmuutta tai vanhemmuussuhteita, tukea on saatavilla ja sitä kannattaa hakea. Esimerkiksi Kumppanuusvanhemmuus-hanke sekä Väestöliiton Perhepulma-palvelut ovat tukenasi ihmissuhteiden ja vanhemmuuden kysymyksissä.
Blogin on kirjoittanut Väestöliiton asiantuntija Johanna Sassali. Johanna työskentelee Väestöliitossa vanhemmuuden asiantuntijana sekä seksuaaliterapeuttina.
Katso myös: videokirjastosta Johannan luento: Vanhemmuuden tunteet ja laajat perhesuhteet.